Primetime Emmy -gaalan ehdokkuudet julkaistiin noin neljä viikkoa sitten, ja tämän vuoden asetelma on jo synnyttänyt sellaista väittelyä, joka yleensä varataan vasta itse gaalaillalle. The Pitt johtaa ehdokkuustilastoa 25 nimikkeellä, tiukasti perässä Hacks 24 ehdokkuudella, Widow’s Bay 19:llä, Pluribus 18:lla ja Beef 16:lla. Mariska Hargitay isännöi gaalaa 14. syyskuuta Peacock Theaterissa Los Angelesissa, ja edeltävänä viikonloppuna 5.–6. syyskuuta jaetaan Creative Arts Emmyt teknisemmille ja kulissien takaisille kategorioille – kuvaus, äänisuunnittelu, casting ja muut osa-alueet, joita harva katsoja seuraa yhtä tiiviisti kuin varsinaisia näyttelijä- ja sarjapalkintoja, mutta jotka ovat siitä huolimatta oma pieni ennustepelinsä alan sisäpiirille. Nykyhetken ja itse päägaalan välissä toistuu tuttu rituaali: analyysejä yllättävistä ohituksista, ennustepalstoja siitä, kuka oikeasti voittaa verrattuna siihen, kuka vain ansaitsisi voiton, ja yhä useammin myös kokonainen vedonlyöntimarkkina rakennettuna lopputuloksen ympärille.
Voittajien ennustamisesta on tullut oma harrastuksensa
Elokuvia ja sarjoja tiiviisti seuraava tekee jo vaistomaisesti oman versionsa tästä – lukee ehdokaslistan ja alkaa saman tien arvioida todennäköisiä voittajia ennakkopalkintojen, kriitikoiden konsensuksen ja alan puheensorinan perusteella. Tämä ennustamisen vietti on viime vuosien aikana muuttunut oikeaksi vedonlyöntimarkkinaksi pelkän elokuvafoorumien ja työpaikan vedonlyöntirinkien ajanvietteen sijaan. Beazt vedonlyönti on hyvä esimerkki siitä, kuinka laajalle tämä on levinnyt – paikka, jossa sama ennustusvietti, joka ruokkii tavallista palkintokauden väittelyä, voi muuttua oikeaksi vedoksi, samalla alustalla muun urheilu- ja viihdetarjonnan rinnalla, sen sijaan että se olisi jonkin syrjäisen nurkan asia vain kovimmille vedonlyöjille.
Oscar-gaala näytti, kuinka valtavirtaa tästä on tullut
Tämän vuoden Oscar-gaala, joka pidettiin jo maaliskuussa, tarjosi ennakkokatsauksen samaan ilmiöön isommalla näyttämöllä. One Battle After Another oli gaalaan mennessä selvä vedonlyöntisuosikki parhaan elokuvan sarjassa, ja kertoimet liikkuivat kuukausia etukäteen festivaalihuomion, kriitikkopalkintojen ja alan puheensorinan mukaan – aivan samalla tavalla kuin jalkapallo-ottelun kertoimet liikkuvat joukkueuutisten myötä päivinä ennen alkuvihellystä. Vedonlyöntitoimijat julkaisivat avoimesti kertoimia parhaalle elokuvalle, parhaalle ohjaajalle ja näyttelijäkategorioille kuukausien ajan, kohdellen palkintokautta samalla tavalla kuin vedonlyöntitoimisto kohtelee pudotuspelikamppailua: aidosti epävarmana lopputuloksena, joka kannattaa seurata tarkkaan, ei ennalta ratkaistuna asiana. Palkintokauden vedonlyöntikattaus on jopa omaksunut oman sanastonsa suoraan urheiluvedonlyönnistä – “arvovalinnat”, “nousevat altavastaajat”, “markkinaa liikuttavat tekijät” – termistöä, joka olisi kuulostanut oudolta Oscar-yhteydessä vielä vuosikymmen sitten, mutta joka nyt tuntuu täysin tavalliselta.
Miksi TV-palkinnot sopivat tähän vielä paremmin kuin elokuvat
On perusteltua väittää, että Emmy-ennusteet ovat itse asiassa vaikeampia – ja siksi kiinnostavampia vedonlyönnin kannalta – kuin Oscar-ennusteet. Elokuvien palkintokausi rakentuu suhteellisen pienen, jo kuukausia aiemmin festivaaleilla puhuttaneen ehdokasjoukon ympärille. Televisio on sotkuisempi: laajempi kelpoisten sarjojen kenttä, kategorioita, jotka jakautuvat genrejen välillä epätasaisesti vertailukelpoisiksi, ja äänestäjäkunta, joka joskus palkitsee sarjan kulttuurisen hetken yhtä lailla kuin yksittäisen kauden todellisen laadun. Tämä ennakoimattomuus on osa vetovoimaa kenelle tahansa, jota ennustemarkkinat ylipäätään kiinnostavat – aidosti vaikeasti ennustettava kilpailu on yksinkertaisesti kiinnostavampi seurata tarkkaan kuin sellainen, jonka lopputulos tuntuu olevan lyöty lukkoon kuukausia etukäteen. Tämän vuoden ehdokkuusjako viiden hyvin erilaisen sarjan kesken – lääkäridraama, työpaikkakomedia ja kolme huomattavasti vähemmän valtavirtaista tunnettuutta nauttivaa sarjaa – on itsessään melko hyvä osoitus juuri tästä ennakoimattomuudesta käytännössä. Draama- ja komediasarjan kategorioissa nähdään lisäksi säännöllisesti tilanteita, joissa ennakkosuosikki vaihtuu vielä äänestyksen loppumetreillä, mikä pitää kertoimet liikkeessä käytännössä koko kesän ja alkusyksyn ajan.
Se on muuttanut myös sitä, miten fanit kokevat itse ehdokkuusaamun
Jopa itse ehdokkuuksien julkistusaamu on saanut tämän myötä erilaisen luonteen. Siinä missä ehdokkuusjulkistukset olivat aiemmin melko rauhallinen uutissykli – lista, muutamia ensireaktioita, sitten hidas nousu kohti gaalailtaa – ne synnyttävät nykyään välitöntä markkina-aktiviteettia, kun kertoimet mukautuvat tuntien sisällä yllättävästä ehdokkuudesta tai huomattavasta ohituksesta. Sarja, joka kerää odotettua enemmän ehdokkuuksia – kuten The Pitt teki tänä vuonna listan kärjessä – muokkaa välittömästi vedonlyöntimarkkinan käsitystä jo ennen kuin yksikään kriitikko on ehtinyt esittää omaa ennustuspalstaansa, mikä kertoo jotain siitä, kuinka nopeasti palkintokauden ennustuskulttuurista on tullut urheilu-uutisten kertoimien liikkeiden peilikuva.
Mitä tämä kertoo palkintokaudesta yleisemmin
Deadlinen raportoinnin mukaan tämän vuoden 78. Emmy-gaala siirtyy nimenomaan maanantaille välttääkseen päällekkäisyyden NBC:n NFL-lähetysten kanssa – pieni aikataulutekniikan yksityiskohta, mutta paljastava sellainen, sillä se tunnustaa gaalan kilpailevan huomiosta suoraan juuri sellaisten live-urheilutapahtumien kanssa, jotka rakensivat oman vedonlyöntikulttuurinsa jo vuosia sitten. Tämän vuoden Oscar-vedonlyöntimarkkinaa koskeva katsaus totesi samansuuntaisesti, että palkintokauden kertoimia vertaillaan nykyään eri vedonlyöntitoimijoiden kesken aivan samalla tavalla kuin urheiluvedonlyöjät vertailevat kertoimia ennen suurta ottelua, kohdellen parhaan elokuvan kilpailua samalla vakavuudella, joka on aiemmin varattu aidoille urheilukamppailuille.
Mitkä tahansa sarjat lopulta vievät patsaat kotiin 14. syyskuuta, tämän vuoden Emmy-kilpailu on jo osoittanut jotain, mistä on tullut totta koko palkintokaudella laajemmin: voittajien ennustaminen ei ole enää yksityinen harrastus, joka rajoittuu elokuvafoorumeihin ja työpaikan vetorinkeihin, vaan siitä on tullut aito, aktiivisesti seurattu vedonlyöntimarkkina omine oikeuksineen – yksi, jossa itse ehdokkuusaamu on nykyään vasta kahden kuukauden mittaisen arvailupelin avaussiirto, ei keskustelun päätepiste.
